Laura Ertimo ja Satu Kontinen: Lumotun maan kartastoS&S, 2020Onpa erikoinen kirja! Alkuun hieman ihmetytti, mikä tämä on, mutta kyllä se siitä aukeni: tässä tarkastellaan maapalloa ja elämää siellä monin eri tavoin, erilaisten karttojen ja tarinoiden muodossa. Kokonaisuus on kiehtova, mutta osa kartoista oli aika vaikeaselkoisia. Tekstipuoli toimii kuitenkin sen verran hyvin, että se paikkaa karttojen vaikealukuisuutta. Ne hankalatkin kartat ovat kyllä hienoja. #kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat

@helna Minä taas pidin kovasti hänen Päivien loppu -kirjastaan (luin englanniksi, The End of Days). Muita hänen kirjojaan olen vilkaissut kirjakaupassa/netissä mutta kuitenkaan eivät ole sillä tavalla kiinnostaneet että olisin ostanut. (Kyllä, tiedän että kirjastot on olemassa.)

Hidas, hidas lauantai: puoliso lähti kylään äitinsä luo, me kuopuksen kanssa siivoillaan rauhalliseen tahtiin. Juon kahvia jokaisen homman jälkeen ja keskenkin. Löysin neljä pulloa makuvissyä, kesän jämiä, ilahduimme molemmat, sekä minä että ipana.Koneella olisi kaksi Koneen hakemusta (hih) odottamassa kommentointia ja täydennystä, mutta ne jaksavat odottaa iltaan. Niinkuin ohjaajan kommentit artsakässärin teoriaosaankin.Alkaisipa tuulla, että saisin pestyt lakanat kuiviksi. Nihkeys ei ole mun juttu. Eilen sain kuunneltua loppuun Ichiri Kishimin ja Fumitake Kogan Kaikkien ei tarvitse pitää sinusta -kirjan. Se oli oikein hyvä ja viihdyttävä. Teos on siis dialogi Filosofin ja Nuoren miehen välillä. He keskittyvät Alfred Adlerin ajatuksiin. Ehkä keskusteluun olisi voinut osallistua myös keski-ikäinen nainen. Että näin.#kirjamastodon #kirjailijadon

Gibbs, Gibbs & Cannon: Ghost RoastNew Orleansissa elävä Chelsea päätyy kesätöihin isänsä firmaan. Isä on erikoistunut kummitusten karkottamiseen omavaltaisen tieteellisin menetelmin, eikä maailmassa voisi Chelsean mielestä olla mitään nolompaa.Tosi symppis nuortensarjis. Cannonin piirrosjälki on nautinnollisen sujuvaa ja tarkkaa, vaikka joihinkin ruutuihin on kiireessä jäänyt viimeistelemättömiä juttuja, kuten kaljuja hahmoja. Gibbsin siskokset ovat varmoja ja kokeneita YA-viihteen kirjoittajia ja sarjakuvassa käsitellään kivasti myös New Orleansin historiaa. #sarjakuvat #sarjakuva #luvunpito #GhostRoast #kirjamastodon

Filippa asuu yhdessä aasi Anteron ja kissa Nokosen kanssa. Eräänä yönä ohi ajavasta keikkabussista irtoaa perästä piano ja päätyy Filippan pihalle. “Juuri tällaista olen aina halunnut soittaa!”, Filippa riemastuu, mutta ei hän soittohommiin pääse: kissa Nokonen hyppää pianon sisään päiväunille ja aasi Antero ottaa pianon kahvikioskinsa käyttöön pöydäksi ja tuoliksi. Sekös Filippaa kiukuttaa!Samaan aikaan toisaalla Orkesteri Keikkaputken pianistilla on pulma: treeneistä ei tule mitään, kun pianoa ei näy, ei kuulu. Puistoon tilannetta pakeneva pianisti kohtaa puistossa hermojaan huuliharppua soittamalla lepuuttavan Filippan. Ja niin lopulta pianisti löytää pianonsa luokse, orkesterin treenit saadaan toimimaan ja Filippakin pääsee soittamaan.Hilpeässä ja vauhdikkaassa lastenkirjassa Juha Virran eloisa teksti saa seurakseen Marika Maijalan värikkään ja lennokkaan kuvituksen. Kuvituksen maailma on johdonmukainen, värikäs ja elävä. Kirjassa pääsee eläytymään monenlaisiin tunteisiin ja hauskoihin hetkiin. Tällaista tasokasta lastenkirjallisuutta on ilo lukea lapselle.Kirja on ilmestynyt vuonna 2020 uutena painoksena samoissa kansissa Kissa katoaa -kirjan kanssa.

Minna Viitalähde: Me harvinaisetAtena, 2021Suomen luonnon uhanalaisia eläimiä esittelevä kirja on oikein hyvällä asialla ja sisältää paljon hyvää tietoa, mutta muuten se ei ole ihan nappiosuma.Makuasioiksi menee: kirjan kovin digitaalinen kuvitustyyli ei ihan osunut minun makuuni, todella silppuinen ja levoton taitto teki lukemisesta tarpeettoman raskasta, enkä erityisemmin pidä sellaisesta inhimillistämisestä, jossa vaikkapa karhun kalastamistaipumuksia havainnollistetaan piirtämällä sille ongenvapa käteen. #kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #tietokirjat #kuvakirjat

These Japanese versions of The Little Shop of Nightmares are truly kawaii 🩷 Unlike in other countries, where illustrator is Teemu Juhani, the illustrations in the Japanese books have been "translated" as well to better fit the Japanese market. Edit: ...and I have the names of the Japanese illustrator and the translator! Thank you mastodonts!Translation: Furuichi MayumiIllustrator: Nelnal#Bookstodon #Kirjamastodon #Kirjafedi #KidLit

Linda Bondestam on kuvittanut muiden kirjoittamia kirjoja 2000-luvun alusta asti, mutta vuonna 2018 ilmestynyt Hyvää yötä maa on hänen ensimmäinen itse kirjoittamansa kirja. Hyvänyönsatu kertoo nukahtamisesta, joka onkin lapsiperheissä klassikkoaihe.Aihetta lähestytään inhimillistettyjen eläinten kautta: “Pikkuapinan pitäisi jo nukkua. Äiti on laulanut ja soittanut ukulelellaan 73 laulua.” Kirjan loppupuolelta löytyy sitten oma kullanmuru, ihan oikea ihmislapsi, jonka uneen saattaminen on isälle ja äidille hieman hankalampi prosessi.Kirjassa on muutama lyhyemmäksi leikattu sivu, joiden yksinkertaista ideaa käytetään varsin näppärästi piristämään kirjaa. Samaa ideaa oli viety vielä pidemmälle aamutoimia kuvaavassa jatko-osassa Hyvää huomenta avaruus, jossa leikatut sivut ovat pelkkiä lyhennyksiä monipuolisempia ja kekseliäämpiä.Teoksen on suomentanut Maarit Halmesarka; teksti on kirjassa sivuosassa kuvitukseen nähden ja lähinnä selittää kuvia. Ruotsinkielinen alkuteoskin olisi helppoa luettavaa. Jos Bondestamin kuvitustyyli ja kevysti vino huumori miellyttävät, Hyvää yötä maa tarjoaa hyvää luettavaa unihetkiin.

Maija ja Anssi Hurme: VarjostajatS&S, 2018Tässä kuvakirjassa lapsi saa seurakseen varjostajan, pienen hahmon, joka roikkuu mukana ja langettaa varjonsa lapsen ylle. Pikku hiljaa varjostaja kasvaa isommaksi ja raskaammaksi ja isäkin saa osansa.Hienovarainen surun ja masennuksen kuvaus on kauniisti kuvitettu ja tyylikäs kuvakirja, joka tarjoaa lohtua raskaaseen tilanteeseen.#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #lastenkirjat #kuvakirjat

Norjalainen kuvakirja Kaikki lasketaan vaikuttaa ensialkuun yksinkertaisemmalta kuin on. Ensimmäisellä sivulla on selkeä yksivärinen piirros metsäaukeasta, numero 0 ja teksti ”Ei ketään”. Seuraavalla sivulla on samantyylinen sininen viivapiirros lapsen huoneesta, mutta nyt sängyssä on väritetty lapsi. Kuvassa on siis yksi ihminen. Seuraavalla sivulla ollaan metsässä, jossa sama lapsi on isänsä kanssa. Kaksi ihmistä! Näin edetään, joka sivulla on uusi tilanne ja aina yksi ihminen enemmän.Kuvatekstit vievät kirjaa kuitenkin syvemmälle. “Kaksi ihmistä metsäretkellä. Toinen sanoo jotain, minkä toinen muistaa elämänsä loppuun saakka.” Osa herättää suoraviivaisempaa pohdittavaa: “Neljä ihmistä soittaa orkesterissa. Yksi on kaksonen. Yksi yrittää arvata, mitä hänen tyttärensä saa syntymäpäivälahjaksi. Yhdelle käy tänään köpelösti.” Vastaukset siihen, kenestä puhutaan, löytyvät kirjan sivuilta. Nämä eivät nimittäin ole ketä tahansa satunnaisia ihmisiä, vaan kirjan sivut muodostavat toisiinsa kytkeytyvän viittausten verkoston.Kirja tuo mieleen MicroMacro – Rikospaikalla -lautapelin. Kaikkien yhteyksien löytäminen vaatii reippaasti hoksottimia ja oivallusta. Lukijalla on oltava tarkat silmät, jotta tunnistaa Kristin Roskiften pallopäisistä ihmisistä kuvissa toistuvat hahmot ja sen, mitä heille tapahtuu. Armollisesti kirjan lopussa on aukeama, jossa on kaikki vastaukset – onnittelut heille, jotka kaiken oivaltavat ihan itse.Kaikki lasketaan voitti vuoden 2019 Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon. Voitto oli ansaittu: tämä on todella hieno kirja, jossa on paljon pintaansa enemmän syvyyttä, sekä sen tarjoamien pulmien ratkaisemisen että sen sisältämän yleisinhimillisen viisauden suhteen.

@Taigamursu @Osuuskumma Ainahan se on! Ja kun ei oikein voi kenenkään lukukokemusta hallita. Ihana kuulla, että viihdyit kielen kanssa. Se on minulle ihan parasta palautetta.

@ruttokoira Onnistui, tosin vain osittain koska kirjat on miten sattuu eikä kaikki siirtyneet, mutta tämä lienee paras / ainoa tapa saada siirrettyä. Kiitos siis vielä